Pihlajaniemi
Savonlinnan kaupunkikeskustan länsipuolella sijaitsevalla Pihlajaniemen alueella on laaja hyvin harvakseltaan rakennettu mäkialue. Alue on poikkeuksellisen suuri sijainti huomioon ottaen.
Alue rajoittuu koillisessa Savonlinnan taajaman läheisyyteen. Ranta-alueet Pihlajaveden rannoilla ovat verraten rakennettuja. Alueen lähiympäristöön sijoittuu myös pysyvää asutusta. Alueella on käytöstä poistettu puolustusvoimain varikkoalue. Mäkimaasto on pääosin metsätalousaluetta. Alueen pinta-ala on 25,3 km2. Arvio tuulivoimaloiden maksimimäärästä perustuu laskennalliseen (1 km x 1 km ruudukkoon) 25 kpl. Alue sijaitsee kantaverkon läheisyydessä. Voimalinja z 17.376 Kallislahti-Sulkava kulkee alueen luoteisosassa. Voimalinja z 17.375 Juva-Tammenlahti sijaitsee alueen pohjoispuolella aivan alueen läheisyydessä. Alueella on kattava tiestö.
Luonnonympäristö
Alueelta ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja lukuun ottamatta muutamaa uhanalaisen kasvi- ja hyönteislajin esiintymää. Alue on pinnanmuodostukseltaan hyvin vaihtelevaa käsittäen usein kallioisia kumpareita ja mäkiä sekä niiden väliin jääviä paikoin soisia painanteita ja pieniä järviä ja lampia. Rannat ovat pääosin loivia tai syviä ja hiekkapohjaisia, maan puolelta kallioisia. Linnuston osalta osa alueesta ei sovellu tuulivoima-alueeksi linnuille kohdistuvan haitan vuoksi, sillä alue sijoittuu keskeiselle paikalle kaakkureiden pesimäalueella. Lisäksi alueella on arvokas linnusto sekä petolintujen että muun metsälajiston suhteen. Voimaloita voi olla vaikea sijoittaa alueelle linnuston kannalta turvallisesti. Muiltakin osin tuulivoiman sijoittaminen alueelle vaatii tarkkoja selvityksiä ja lajiston huomioimista suunnittelussa. Alueella sijaitsee muinaisjäännösrekisterin mukaisia kohteita Särkijärvi-Saarinen ja Saarinen- Ahvenlampi. Alueella ei ole Natura-alueita SPA/SAC.
Maisema ja kulttuuriympäristö
Alueen pohjoispuolella sijaitsee Savonlinnan Holoppala-Lautialan maakunnallisesti arvokas maisema-alue ma 16.559. Holoppala-Lautialan maisemakuva on kumpuilevaa ja pienipiirteistä moreenimäkikylää, mihin tuulivoiman sijoittaminen luontevasti on hyvin haasteellista.
Maisemakuvassa on jäljellä monia näkyviä, mm. rakennushistoriallisia arvoja, minkä yhteyteen tuulivoima ei samassa maisemakuvassa sovellu. Soveltuvia alueita rakentamiselle löytyy todennäköisesti soveltuvuusalueen sekä läntisimmiltä että itäisemmiltä reunoilta, sillä maisemakuva sulkeutuu etenkin itää kohti mentäessä ja metsittyy sekä samalla sulkeutuvamaisema mahdollisesti osin kätkisi näkyvät rakenteet maisema-alueelta tarkasteltaessa.
Kallislahti-Pihlajalahti linnoitusketju on ensimmäisen maailmansodan ajalta. Koko Kallislahden ja Pihlajalahden välinen seitsemän kilometriä leveä kannas on kenttälinnoitettu. Puolustuslinja muodostuu useista kymmenistä erillisistä taisteluhaudoista, yhdyshaudoista ja korsuista, joita on kaivettu vanhan Imatralle vievän tien tuntumaan. Alueen poikki kulkee seututie Kallislahti-Sairalanmäki, joka on myös vihreän kullan kulttuuritie rm 9.991.

Suuntaa antava havainnekuva tuulipuistosta kuvattuna valtatie 14 varrelta Suuri-Antikan rannalta kohti etelää. Lähimmät voimalat on sijoitettu n. 3 km etäisyydelle kuvauskohdasta.

Suuntaa antava havainnekuva tuulipuistosta kuvattuna Pihlajalahden eteläpuolelta Otavanniemestä koilliseen. Lähimmät voimalat on sijoitettu n. 3 km etäisyydelle kuvauskohdasta.
Yhdyskuntarakenne ja asutus
Lähimmät YKR pienkylät ja kylät sijaitsevat 1 – 3 km etäisyysvyöhykkeellä. Lähin YKR-mukainen taajama Savonlinna sijaitsee 5-15 km etäisyysvyöhykkeellä kohdealueesta. Kohdealueella sijaitsee 10 asuinrakennusta ja 8 lomarakennusta. Kahden kilometrin etäisyysvyöhykkeellä alueen rajasta sijaitsee 113 loma-asuntoa ja 195 asuntoa.
Johtopäätös 1. vaihemaakuntakaava
Alue soveltuu tuulipuistoksi tietyin ehdoin. Maakuntakaavassa asetetut kriteerit täyttyvät, kun aluetta rajataan niin, että häiritsevät näkymät maakunnallisesti arvokkaaseen Holoppala- Lautiala –maisema-alueeseen jäävät mahdollisimman vähäiseksi, ja kun huomioidaan linnusto ja lentoturvallisuus suunnittelumääräyksin. Lisäksi huomioidaan Kallislahti-Pihlajalahti linnoitusketju suunnittelumääräyksessä.